Sessio 15 - Sahan murhat

Kertaus edellisestä

  • Ryhmä oli viettänyt pari viikkoa downtimea Sandpointissa.
  • Aamupalalla The Rusty Dragonissa sheriffi Belor Hemlock saapui kertomaan huhusta, jonka mukaan Jervis Stoot eli Chopper olisi palannut.
  • Kaupungissa oli tapahtunut murha, ja sheriffi pyysi ryhmää juttusilleen.

Sheriffin toimisto

Sheriffin toimistossa olivat paikalla Hemlock sekä hänen oikea kätensä, tummaihoinen ja kookas shoanti-barbaari Vachedi – lempinimeltään “Kova Luu”.

Hemlock ei itse usko, että Chopper olisi palannut. Murhia on kaksi:

Murhaaja oli tehnyt rumaa jälkeä: uhreja oli viilletty ja paloiteltu. Shaylissin yltä löytyi kirje, jonka Hemlock ojensi Inkolle.

Hemlock kertasi myös Chopperin tarinan: viisi vuotta sitten sheriffi Casp Avertin surmasi Jervis Stootin, ja Hemlock itse todisti tapahtuneen. Samoihin aikoihin kaupungissa liikkui myös Shroud – eräänlainen vigilante, joka suojeli perheitä. Hemlock epäilee, että yksi Chopperin uhreista oli Shroud.

Ilmoitustaulun viesti ja keltainen Y

Kaupungin ilmoitustaululla oli ollut viesti:

“Tietäkää tämä: tynnyrintekijä Dorran Hask on sanonut perheelleen, ettei rahat riitä – silti katon alla on 40 kultaa ja rahaa riittää ostoksiin Magnimarissa. Sandpointin naiset, ette ole yksin.”

Allekirjoituksena oli keltainen Y (Keltainen Y).

Vastaavia viestejä ilmestyi viisi vuotta sitten pahantekijöiden ovista, ja noiden ovien pintaan oli välillä maalattu keltainen Y.

Hemlock huomautti myös, että Chopper leikkasi uhreiltaan silmät – nyt murhaaja ei ollut tehnyt niin.

Theodor muisti nähneensä Arikan ripittävän Shaylissia torilla: Shaylissin olisi pitänyt valita Inkon ja Bannyn väliltä.

Murhapaikka – saha

Sahalla oli kaksi pelokasta vartijaa. Murhapaikka muistutti teurastamoa.

  • Koukuista roikkui silvottu mies, Banny Harker. Rinnassa oli seitsensakarainen tähti (Sihedron) – samanlainen kuin ryhmän aiemmin näkemä merkki, mutta huonommin tehty.
  • Parvelle johtivat veriset jalanjäljet, ja askelten päässä oli verilammikko.
  • Epäkuolleita epäiltiin, mutta mitään epäkuolleiden auraa ei löytynyt.
  • Tovak seurasi verijälkiä ylös ja löysi Shaylissin ruumiin: viillelty, rinnassa seitsensakarainen tähti – tämä huolella tehtynä.
  • Veriset saappaanjäljet johtivat Shaylissin ruumiille.

Jalanjäljistä pääteltiin, että kyseessä olivat tavalliset saappaat – eivät työsaappaat – ja kooltaan miehen saappaat.

Valo tunnisti Bannyn ruumiista puolustautumisen jälkiä; Shaylissin ruumiista niitä ei löytynyt.

Jäljet rannalla ja hautausmaalla

Verijäljet johtivat myös ovista ulos, laiturille, missä ne loppuivat. Rannalla useammat jäljet johtivat rantaa pitkin pohjoiseen:

  • Ghoulin jälkiä (Ghoul).
  • Yhdet pienemmät saappaanjäljet – isommat kuin Makkaralla.

Jäljet johtivat kohti hautausmaata. Theodor ei uskaltanut mennä laiturille. Hautausmaan hoitaja Naffer Vosk oli kertonut, että haudoista oli kaivautunut jotain ylös.

Tovak ja Makkara seurasivat jälkiä hautausmaalle ja hautaholviin:

  • Hauta oli kaivettu auki sisältäpäin.
  • Rituaaleista ei ollut merkkejä.
  • Haudasta lähti tunneli, joka jatkui pitkälle ja haarautui – kuin salakuljetustunnelit. Makkara ei tunnistanut näitä tunneleita.

Tunneleita oli paljon ja ne haarautuivat moneen suuntaan. Vanhoja käytäviä nousi kohti hautoja. Yhdessä käytävässä makasi kolme hahmoa: harmaaihoisia, pitkäraajaisia ja pitkäkynsisiä – ghouleja. Ruumiissa oli miekanhaavoja sekä köyden hiertymiä ja ruoskan jälkiä.

Tovak ja Makkara palasivat sahalle muiden luo. Sillä välin Inko ja Valo olivat kuiskutelleet keskenään ja tutkineet paikkoja. Bannyn ruumiista löytyi ghoulin jälkiä. Ryhmä palasi yhdessä tunneleihin.

Tunnelit Sandpointin alla

Kolme ghoulin ruumista löytyi tunnelista (Sandpointin tunnelit).

  • Käytävä jatkui itään ja pohjoiseen. Pohjoiseen johti jälkiä ja vesitippoja, ja reitti päättyi kivimuuriin – jonka Theodor tunnisti kääpiönä oveksi.
  • T-risteyksestä haarautui reitti lounaaseen ja koilliseen. Jäljet jatkuivat lounaaseen, ja maassa oli useampia jalanjälkiä – selvästi enemmän liikettä kuin ovien takana. Suunta vei kohti Sandpointin keskustaa, ja suurin osa jäljistä näytti olevan samojen saappaiden jättämiä.
  • Seuraavasta risteyksestä länteen johti reitti lasitehtaalle.

Risteyksessä jäljet menivät sekaisin. Makkara heitti hämähäkkiä kertomaan suunnan – “Minulla on ennustamisen lahja. Tai siis sain tämän ennustajalta.”

Ilma muuttui kosteammaksi, mikä kertoi rannan läheisyydestä. Eteläisessä haarassa oli seinä ja tikapuut, joiden yläpäässä oli luukku. Makkara yritti avata sitä, samoin Tovak – luukku ei auennut. Valo alkoi laskea askeleitaan, ja Theodor päätteli, että ryhmä oli Valdemarin kalakaupan alla.

Ryhmä palasi edelliseen risteykseen ja tutki itään vievän reitin. Tunneleita käytiin läpi järjestelmällisesti: mutkia, matkoja, umpikujia ja tikapuita. Reittejä nousi muun muassa Fatman’s Feedbagin ja The Pillbug’s Pantryn alle. (Kello oli noin 12; ryhmä oli herännyt kahdeksalta.)

Jossain rannan alueella, sahan ja hautausmaan välillä, nousi käytävä ylös, mutta se oli nykyään umpeutunut. Yksi tunneli meni joen ali metsään, ja lasitehtaalle päin johtava tunneli oli tukittu.

Ryhmä lähti joen ali vievään tunneliin. Matkalla portaat nousivat Scarnettien myllylle. Käytävän päässä oli tunnelin suu pusikon peitossa – ei polkua eikä muitakaan käytön jälkiä.

Seuraavaksi päätettiin mennä katsomaan, onko tynnyrintekijä Dorran Hask vielä elossa.

Best Street ja Dorran Hask

Kello oli noin 13. Matkalla Makkara ja Valo kiistelivät leipomosta: Makkara piti Arikasta (“Ancha”), Valo kuolleista pullista.

Best Streetillä oli ovi, jossa oli keltaisia tarroja. Ryhmä koputti.

“Onko Dorran Hask kotona?” “Ei ole, poistui eilen rahakirstun kanssa.”

Toissa yönä oveen oli ilmestynyt keltainen Y, ja sen jälkeen Dorran oli poistunut. Dorranin vaimo sanoi, että miehensä saisi hänen puolestaan olla kuollut mies – kurja ja julma mies.

The Hagfish

The Hagfishin portsari tunsi Dorran Haskin:

  • Hask oli pelannut tavernassa.
  • Häntä ei ollut näkynyt kolmeen päivään.
  • Portsari väitti, ettei tiedä mitään, mutta epäili Haskin lähteneen ehkä Magnimariin.

Ryhmä päätti lähteä etsimään Arikaa.

Sandpoint Savories – Arikan suru

Leipomossa Makkara nappasi pullan ja Aneka halasi Valoa.

Valo pyysi saada puhua Arikan kanssa. Aneka katsoi Inkoa ja sanoi, että Arika voi huonosti eikä ole paikalla. Valo kertoi Anekalle murhista, vaikkei olisi saanut, ja Aneka toivoi, että ryhmä kävisi kertomassa asiasta Shaylissin vanhemmille (Ven Vinder ja Solsta Vinder). Valo aneli, ettei Aneka kertoisi kenellekään.

Aneka suuttui Inkolle. Valo tokaisi: “Lörpöt huulet, juo surut suuret.” Aneka ei halunnut päästää Inkoa Arikan luokse, vaikka päästikin muut.

Yläkerrassa Arika istui sängyn reunalla pukeutumassa.

  • Tovak ja Inko möläyttivät murhista suoraan.
  • Arika itki ja syytti Inkoa: “Kateellinen ilkeä olento. Ei saanut Shaylissia, vaan Banny sai hänet.”
  • Makkara rauhoitteli tilannetta: Inko saattaa olla rikollinen, mutta ei mustasukkainen murhaaja.

Arika kertoi nähneensä Shaylissin edellisenä päivänä kuuden aikaan. Yleisesti ei ollut tiedossa, että Shayliss ja Banny olisivat seurustelleet tai kirjoitelleet kirjeitä. Kuka siis olisi voinut tietää heidän suhteestaan?

Arika itse tiesi suhteesta. Hän myös kysyi erikseen: “Ettekai minua epäile?” Makkara vakuutti: “En usko, että voisit tehdä sen niin kuin se tapahtui.” Suhteesta saattaisivat tietää myös Shelby Vinder tai Solsta Vinder – ja ehkä Bannyn vaimo.

Makkara kysyi Valolta, mikä Inkolla on. Valo vastasi: “Hänellä on huolia, meidän pitää tukea häntä.”

Vinderien kauppa (Sandpoint General Store) oli kiinni, joten ryhmä suuntasi kohti kalakauppaa, jonne tunnelit olivat heidät johdattaneet.

Maininnat